Lahjojen saaminen on aina kivaa, mutta huomaan vuosi vuodelta riemuitsevani lahjojen antamisesta yhä enemmän. On hauskaa miettiä mitä kullekin lahjansaajalle antaisi. Ennen stressasin osaanko antaa kivoja lahjoja, mutta äidin toteamus, että lahja kertoo jotain antajastaan toi minullekin armeliaamman asenteen itseäni kohtaan. Pääasiallinen viesti lahjan antamisessa on kai se, että olen ajatellut sinua. Juuri tällä lahjalla haluan muistaa ystävää/perheenjäsentä tänä jouluna. Joulukortit ajavat pienemmällä budjetilla saman asian! Postiluukku kolahtaa näin joulukuussa paljon tiheämmin kuin normaalisti, mikä tuo aina hymyn huulille.
Ehkä myös lapsen saaminen on muuttanut suhtautumista jouluun ja lahjoihin. Huomaan tulleeni entistä epäitsekkäämmäksi. Kun veronpalautukset kolahtivat tilille, halusin käyttää niitä läheisten lahjoihin. Mammalomalla tulot eivät ole kummoiset, varsinkaan kun takana on opiskelua eikä rahakkaita töitä. Aiemmin olisin nauttinut veronpalautusrahoista itse, laittanut säästöön ja ostanut itselle jotain kivaa. Nyt muistan läheisiä ja silti rahaa jää säästöönkin. Minä pärjään vähemmälläkin. Vauva menee aina etusijalle, ja minusta on mainiota että sama asenne koskee muitakin ihmisiä. Aina on joku, jolla menee huonommin kuin itsellä. Aina on joku, jota voi auttaa. Aina sen ei tarvitse maksaa, katso luukusta 12 vinkit toisten ilahduttamiseen!
 |
| Ruokalahjaksi sahramikorppuja |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti