4. luukku: hillitöntä pimeyttä ja joululahja liikkujalle!

Kello 12 ja "aurinko"

Pimeys on huonon ajokelin aikaan todella pettävää. Kuskin huomio menee täysin liikenteen tarkkailuun.

Tsori ihmiset, nyt meinasi jäädä joulukalenterin luukku avaamatta tänä päivänä. Vaihdettiin maisemaa Porin suuntaan itsenäisyyspäiväksi, joten päivä vierähti autossa istuen ja verkko on epävakaa tien päällä, joten blogi jäi siinä rytäkässä päivittämättä. Ajoin Jämsästä Tampereelle ja varsinkin moottoritie oli yhtä vesilätäkköä, vesisumu pyöri tien pinnassa ja autojen valokeilat heijastivat joka pinnasta - ajokeli oli koko matkan tosi huono, paikoitellen jopa vain kymmenisen metriä tarkkaa näkyvyyttä... Nyt on silmät väsyneet, kun joutui tihrustamaan ajorataa, että missä menee tien reuna.

En kyllä ikinä opi ymmärtämään sellaisia kuskeja, jotka ajavat tuollaisella säällä kuin hullu, ohittelevat miten sattuu vaikka ohituskaistojakin on tasaisin väliajoin. Ei sen puoleen, näkyi tienreunoilla kyllä niitä mustia, hämärässä liikkuvia hahmoja...

MUISTAKAA KÄYTTÄÄ HEIJASTINTA TAI HEIJASTINLIIVIÄ.

Ehdoton joululahjavinkki paljon ulkona liikkuvalle on heijastinliivi ja koiran kaulapantaan kiinnitettävä valo. Uskokaa tai älkää, lenkkeilijän on hyvä kiinnittää se takin reunaan. Pieni valo valottomilla alueilla jopa tehokkaampi kuin heijastin, sillä heijastimen huomaa takin reunasta vasta, kun siihen osuu valoa. Mitä useampi pieni valo tai otsalamppu takin reunassa killuu, sitä tehokkaampi on huomio. Käytän itse tällaista polkupyörään kiinnitettävää kumisella kiinnityslenksulla varustettua led-lamppua (linkki Motonettiin), Lidlistä sai niitä kaksi kappaletta viidellä eurolla. Viitasaarella kun ei ole joka paikassa katulamppuja, niin ne kiinnittävät välittömästi autoilijan huomion vaikka metsätie muuten olisi pimeä. Siitä vielä pakettiin välikerrasto ja lämpöhansikkaat sekä heijastinliivi. Mie olisin ainakin onnellinen.

Meillä jouluvalmistelut sujuu ajankohtaan nähden nyt hieman takkuillen. Joululahjat jo ostettiin ja puoliksi tehtiin, mutta juuri muuta ei ole tehtynä. Eilen mies teki piparitaikinan jääkaappiin, se siellä odottaa kun tulemme takaisin Porista.

Tämän päivän kohokohta oli ehdottomasti paikallisen kahvilan lounas. Siis miulle tulee joka kerta niin hyvä mieli, kun kävelen sinne sisään. Henkilökunta on ystävällistä ja sieltä saa hyvää ruokaa ja pullaa. Olen aivan koukussa Vehnänjyvän Talon leipään (Linkki Facebookissa, tästä kotisivuille: http://www.vehnanjyva.com/). Tänään ruokana oli Aurajuustokeittoa. Mieshän ei sitä tavaraa syö, joten kun astuin väsyneenä kahvilaan ja sain eteeni valmiiksi miehen maksaman lounaan, niin täytyy kyllä sanoa, että energiamittari latautui välittömästi.

Oletteko muuten huomanneet Facebookissa sellaista kuin Parisuhteen joulukalenteri (linkki). Jos ette, menkääpä katsomaan, sinne tulee joka päivä pieni tehtävä. Tänään tehtävä meni hieman sivusuun, mutta ulkona syöminen korvasi koko hoidon.

Huomenna päivittää Anni, mutta sitten itsenäisyyspäivänä onkin taas minun vuoroni. Luvassa ainakin hieman pohdintaa itsenäisyydestä ja ruokakuvia, ehkäpä joku kiva reseptikin... Ei saa paljastaa liikaa. ;)