2. luukku: Suklaatalo ja joulustus

Enää 22 päivää jouluaattoon!

Hei kaikille minunkin puolesta, taas blogin äärellä kuten totuttua. Tänä vuonna bloggailen Viitasaaren tuiverruksesta ja toivon sormet ristissä, että tännekin saataisiin valkoinen joulu. Eilen satoi kyllä lunta, mutta maa on aika märkä ja pakkasesta ei tietoakaan, joten sulanee pois huomisaamuun mennessä, ellei tule lisää taivaalta.

Tänä vuonna blogissani olen ajatellut pyöritellä mitä mielen päälle sattuu, mutta ainakin jouluperinteitä ja jotain neuleisiin liittyvää ajattelin. Toivon mukaan pääsen Viitasaaren vastaanottokeskukseen ennen joulua vapaaehtoiseksi, niin sieltäkin saattaa pohdintaa kirvota. Reseptejä myös on luvassa. Joulunälkäisille kosolti materiaalia vuosilta 2012, 2013 ja 2014 edellisessä blogissani Tule joulu kultainen.

Viimeistelen Viitasaarelta käsin maisteriopintojani, ja ennen joulua olisi rypistettävänä vielä kaksi isohkoa tenttiä, joista toisen kävin tekemässä Joensuussa 27.11. ja toinen olisi 16.12, parin viikon päästä. Eli tenttiin lukua tiedossa... Varmaan ehdin siinä sivussa bloggailla rauhassa.

Eilen nollasin tehokkaasti rötköttäen, syöden suklaata ja joulustaen. Minun piti ripustaa joulu tupaan jo marraskuun puolella (kamoon, hei, täytyyhän niitä koristeita katella jonkun aikaa ennen kuin joulu on ohi!), mutta edellinen tentti vei kaiken huomion. Yleensä yliopistossa kaksi viimeistä joulua edeltävää viikkoa ovat aivan järkyttävän kiireisiä, kaikkien syyslukukauden kurssien palautukset painavat päälle ja porukalla on todennäköisimmin isoja tenttejä ennen joulua. Toista ongraduttajalla - hommat hoituu,mutta vuorokausirytmi meinaa lipsahtaa päälaelleen, aamut venyvät ja illat myös. Hommat valmistuvat ajallaan ja oleskelu on ihanan rentoa, saa päättää itse aikatauluistaan.

Kokeilussa: Suklaatalo

Olin haltioissani, kun näin Fazerin tämän vuoden tuotekehittelyn kuningasidean: suklaatalon. No, siinäpä näppärä juttu - helppo lasten kanssa, kun ei tarvitse leikkiä kuuman sokerin kanssa. Hieman hitaampaa puuhaa suklaatalon kokoaminen oli... Nostin esimerkiksi juuri yhteenliittämäni talon seinät ilmaan ja koko komeus rysähti kasaan. Onneksi suklaa ei jähmety hetkessä, nopea saa osat vielä liitettyä yhteen. Jotkut tahot suosittelivat palojen kasaamista sulalla suklaalla, mutta itse olen niin tahmatassu, että pian sitä suklaata olisi vain kaikkialla. Kehittelin siis oman patenttimenetelmän:

 

Tarvitset:

- Kiehuvan kuumaa vettä suorakaiteen muotoisessa rasiassa.

- Kahdesta viiteen suklaalevyä ja lisäksi koristeita, marsipaania, sokerimassa, sokerikuorrutetta, karkkeja, vaahtokarkkeja, keksejä, pipareita...

- Lusikoita ja kosolti Serlaa.

 

Tee näin:

1. Liitä ensin suklaatalon seinät yhteen. Lämmitä suorakaiteen muotoisen rasian kylkeä vasten suklaalevyn kohtia, jotka haluat liittää. Paina kohdat yhteen ja anna jähmettyä hieman.

2. Jos sinulla on käytössäsi kaksi käsiparia, voit ensin lämmittää talon päätyseinän kolmelta sivulta ja kiinnittää sen alustaan, paina tämän jälkeen loput kolmelta sivulta lämmitetyt seinät nopeasti päätyseinään kiinni. Yksin alustaan kiinnittäminen ei saata onnistua, koska talo kaatuilee. Taloa on helpompi koristella, jos se ei liiku. Voit myös leipoa piparista alustan, jolle talo kiinnitetään.

3. Lämmitä hetki lusikkaa kuumassa vedessä ja pyyhkäise se kuivaksi talouspaperia vasten. Lämmitä talon seinää kohdasta, johon haluat koristeen. Jos päätyseinäsi ei ole ollut kolmionmuotoinen ja talonpäässä on "ullakkoaukko", liitä päätyihin isot karkit.

Ei siitä nyt mikään taidonnäyte tullut, mutta tulipahan kokeiltua.

Testitulokset:

Helppous: 3/10. Onnistuu aika pienten lastenkin kanssa, heti kun legot pysyvät kädessä ja liittyvät yhteen, tällainen voidaan tehdä yhdessä.

Missä tarjoilla: Sen sijaan, että leipoisi kakun kahvipöytään, miksei voisi askarrella tällaisen? Valkosuklaata, makusuklaata, lakuja, Marinnepalloja, vihreitä kuulia... Jos olet esimerkiksi joulun ajan laihdutuskuurilla tai yrität vähentää makean syömistä, talon rakentaminen on helppo tapa kontrolloida, kuinka paljon suklaata saa syödä tiettyllä aikavälillä.



Fazerin joulukylä Stockmannin ikkunassa

Teevärjäystä ja joulukortteja - Tea staining and Christmas cards

Hyvää itsenäisyyspäivän aattoa!

Tänään on tiedossa erittäin kiireinen työpäivä, joten teen tämän päivityksen nopeasti ja tyädentelen sitä myöhemmin, eli perjantaina. Kone, jolla teen tätä päivitystä vastaa suurin piirtein mekaanisen kirjoituskoneen älyä ja nopeutta, joten päivittäminen vie monta tuntia.

Tomorrow is the Independence day of Finland, (6.12.1917) and because of the national holiday, nearly all shops are closed. So I'm writing this quickly before going to work. Tomoorrow I will add some details, like how we celebrate our Independence day here. But today it's all about Christmas cards!

Aloin tehdä joulukortteja toissapäivänä ja harmittelin heti, että olin muutossa viskannut menemään kaikki vanhat, tosin hyvin riekaleiset, Kodin kuvalehteni vuosilta kivi ja nakki. Tästähän se ajatus sitten lähti - etsiskelin hetken netistä fraktuuralla kirjoitettuja näytteitä. Päädyin käyttämään tulosteversiota Aleksis Kiven Yö ja päivä-näytelmästä, jonka löydätte Suomen kirjallisuuden seuran upeasta Aleksis Kiven työtä esittelevästä portaalista Tiet lähteisiin. Kaikki minut kunnolla tuntevat tietävät intohimoisesta suhteestani Aleksis Kiveen ja hänen töihinsä, joten mikäpä parempaa kuin kierrättää kulttuuria, tuskinpa Allu olisi pahaksi pistänyt. Ja tulosteitahan nämä vain olivat. 

As I was starting up with today's project, I realized I had thrown away all my old, yellow and worn magazines when I was going trough my things for the moving. But no problem, I printed out a few sheats of paper from the link I added above. The sheats are written in an old Finnish letters that were actually in use until 1910 and even in the 1920's. These sheats are clips from my idol, Aleksis Kivi, whose work in the Finnish literary field was ground-breaking; he actually published the first ever-written novel in Finnish and was a part in a nation-wide debate over language politics; whether the cultural language should be Finnish or Swedish. At the time Kivi (Stone) published his first play Kullervo, Finland belonged to Sweden and there was little or none, officially published culture that was in Finnish. So that's why I chose these sheats. I think Aleksis wouldn't have minded. 

Tee on värjäävää ainetta. Sen tietää jokainen, joka on kupsauttanut teet valkoiselle paidalleen. Teetä on pitkään käytetty esimerkiksi paperin vanhentamiseen ja värjäämiseen, johon se sopii mainiosti. Aloin kuitenkin miettimään, mihin muuhun teellä värjääminen sopisi ja löysin muutosta jääneet, vaaleat puukehykset. Päätin antaa tylsän väriselle puulle uuden oranssin ilmeen. Kaipa tee sitten käy ihan minkä tahansa huokoisen materiaalin värjäämiseen, joka imee jonkin verran vettä ja väriainetta itseensä. En ole koskaan koittanut värjätä kylläkään kangasta teellä, mutta kaipa se onnistuisi.

Have you ever accidentally poured some tea to your new, lovely white dress? Well, tea stains. Tea has been used for a long time to color paper to make it old-looking and this is a very common method. I was thinking about what else could be stained with tea and then I found this very dull, light, wooden photo frames that I decided to stain. I guess one could stain any other material that sucks up the moist and color, but dries fastly so that the material doesn't turn soggy. Like for instance paper is a very good material but cardbord just turns into mush.

Ohje paperin ja puun teekäsittelyyn - Tea staining (for wood and paper)

Paperin käsittelyyn kannattaa tehdä tiukka seos, jossa on noin ½-1 dl teenpuruja ja sen verran kuumaa vettä, että saat tarvitsemasi määrän teetä. Mitä vähemmän teessä on vettä, sitä voimakkaampaa väriainetta siitä tulee.

 For medium-coloured stain, make a strong mixture, and let it brew for at least for an hour. Take a brush and add thin layers of tea to paper or cardboard, depending on what kind of paper you are using. Some surfaces suck the water in really quickly and suddenly turn into mush, so always try before adding tea to the actual thing you want to stain. Patience is a virtue, as we say here in Finland. You can add in some lighter colours with a dry brush, to add in some highlights.

Hauduta lehtiä haluamasi määrä (itse hadutin noin ½ tuntia) ja siivilöi lehdet pois. Käytä teetä värjäämiseen pienissä erin ja erityisesti puulle ohuissa kerroksissa kunnes sävy on tummuudeltaan haluamasi värinen. Luulen, että jos väristä haluaa todella syvän, puuta voisi jopa liottaa nesteessä, mutta tätä en ole itse kokeillut, joten en mene sanomaan mitään tämän metodin toimivuudesta. Ainakin valokuvakehyksien kohdalla tulisi ajatella esimerkiksi sitä, turpoaisiko puu nesteestä, jolloin lasin paikalleen saaminen voisi olla hieman hankalaa. Kertokaa ihmeessä, jos kokeilette joskus liottamista.