3. luukku: Tahmaisen taatelin tapaus

 

 

Lumesta ei ole tietoakaan, mutta joulu täytyy rakentaa nyt muuten. Tänään ruvetaankin haaveilun sijaan joulutouhuihin myös täällä Helsingissä! Käsittelyyn otetaan yksi jouluklassikko: taatelikakku. Päätin testata pari eri reseptiä tästä klassikosta. Jos haluat selvittää otsikon tapauksen, niin ostapa pussi kuivattuja taateleita ja rupea hienontamaan.

Ensimmäisenä kokeiluun pääsi jauhoton ja sokeriton versio. Muokkasin alkuperäistä ohjetta hieman, mutta lopputulos ei ollut omaan makuun sopiva.  Kananmunista syntyi kakkuun ihanan kuohkea rakenne, mutta minusta kakku maistui pelkälle kananmunalle. Kakku ja maku tiivistyi hieman yön aikana, mutta jäin silti kaipaamaan vähän tuhdimpaa makua. Ehkä sitä olisi voinut saada käyttämällä enemmän taateleita ja muutaman banaanin. Liian terveellistä minun makuun, kyllä jouluna pitää saada kunnolla kaloreita! Tässä kuitenkin ohje, jos kiinnostaa kokeilla. Sinänsä resepti olisi kätevä, kun kävisi laktoosi-intolerantille ja keliaakikollekin.

TAATELIKAKKU ILMAN JAUHOJA JA SOKERIA

250 g  pehmeitä, tuoreita taateleita (tai kuivattuja, pehmeitä)

1/2 dl kermaa

75g mantelijauhetta

1,5 tl leivinjauhetta

1,5 tl kanelia

1 tl kardemummaa

1/2 tl muskottipähkinää

1/4 tl pomeranssinkuorta

50 g tummaa suklaata

1/4 tl inkiväärijauhetta

3 kpl kananmuna

VUOKAAN

2 rkl rypsiöljyä

3 rkl mantelijauhetta

Poista kivet tuoretaateleista tai, jos käytät kuivattuja taateleita, keitä niitä hetki kermatilkassa. Käytä taateleista 200 grammaa soseeseen ja säästä loput sattumiksi.

Paloittele suklaa ja taatelisattumat. Sekoita kulhossa kaikki kuivat aineet yhteen, myös suklaa ja taatelisattumat. Vatkaa kananmunat puhtaassa kulhossa sähkövatkaimella kuohkeiksi (noin 3 minuuttia). Lisää kananmunat taateliseokseen ja sekoita varovasti tasaiseksi niin, ettei kuohkeus katoa. Lisää kuivat aineet ja sekoita.

Voitele öljyllä pienehkö kuivakakkuvuoka (vetoisuus n. 1 litra) ja halutessasi jauhota mantelijauholla. Kaada taikina vuokaan. Paista kakkua 175 asteessa alatasolla 30-40 minuuttia tai kunnes hammastikkuun ei tartu taikinaa. Peitä kakku foliolla ja laske alatasolle, jos pohja saa liikaa väriä.

Kumoa valmis kakku lautaselle. Siivilöi päälle halutessasi tomusokeria tai kookosjauhoja lumihunnuksi.

*****

Toinen kokelas yhdistää kaksi klassikkoa: taatelikakun ja piimäkakun. Ohje on samaisesta Hyvää joulua -kirjasta, kuin ensimmäisestä luukusta paljastunut joulukaakao.

TAATELIPIIMÄKAKKU

12-16 palaa

200 g voita

6 dl vehnäjauhoja

2 dl fariini- tai muscovadosokeria

2 tl ruokasoodaa

1 tl neilikkaa

1 tl kanelia

1 tl inkivääriä

1 tl kardemummaa

100 g kuivattuja taateleita hienonnettuna

2 dl vaaleaa siirappia

VUOKAAN

nokare voita

korppujauhoja

Sulata voi ja jäähdytä se. Sekoita kuivat aineet ja hienonnetut taatelit keskenään. Lisää piimä ja siirappi ja valuta lopuksi joukkoon sula voi. Sekoita ainekset nopeasti sekaisin niin, ettei taikinaan synny sitkoa. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan (vetoisuus n. 2 litraa) ja paista 175-asteisen uunin alimmalla tasolla noin tunnin ajan. Jos kakun pinta tummuu liikaa, peitä vuoka foliolla. Jäähdytä kakku kokonaan ennen kuin kumoat sen vuoasta. Koristele halutessasi tomusokerilla. Taatelipiimäkakku säilyy pitkään ja sen voi myös pakastaa. Se on myös mainio ruokajoululahja!

*****

 

Laitoin kakkuun taateleita tuplamäärän, koko pussillisen (200g). Kakku kohoaa hyvin, joten kannattaa olla sopivan iso vuoka, ettei käy köpelösti. Paistahan koko tunti, kakku jää helposti raa'aksi. Ja kakkukupua EI TOSIAAN kannata nostaa ennen kuin kakku on kokonaan jäähtynyt, muuten käy niinkuin tälle ahmatille ja tuloksena on lättähattu. Onneksi haitta on vain kosmeettinen. Kakku on siis herkullisen kostea, kuivakakusta ei tietoakaan. Maku täydellinen.

Uunista on levinnyt taloon ihana joulun tuoksu, tästä on hyvä virittäytyä itsenäisyyspäivään ja piparien leivontatalkoisiin!

2. luukku: Suklaatalo ja joulustus

Enää 22 päivää jouluaattoon!

Hei kaikille minunkin puolesta, taas blogin äärellä kuten totuttua. Tänä vuonna bloggailen Viitasaaren tuiverruksesta ja toivon sormet ristissä, että tännekin saataisiin valkoinen joulu. Eilen satoi kyllä lunta, mutta maa on aika märkä ja pakkasesta ei tietoakaan, joten sulanee pois huomisaamuun mennessä, ellei tule lisää taivaalta.

Tänä vuonna blogissani olen ajatellut pyöritellä mitä mielen päälle sattuu, mutta ainakin jouluperinteitä ja jotain neuleisiin liittyvää ajattelin. Toivon mukaan pääsen Viitasaaren vastaanottokeskukseen ennen joulua vapaaehtoiseksi, niin sieltäkin saattaa pohdintaa kirvota. Reseptejä myös on luvassa. Joulunälkäisille kosolti materiaalia vuosilta 2012, 2013 ja 2014 edellisessä blogissani Tule joulu kultainen.

Viimeistelen Viitasaarelta käsin maisteriopintojani, ja ennen joulua olisi rypistettävänä vielä kaksi isohkoa tenttiä, joista toisen kävin tekemässä Joensuussa 27.11. ja toinen olisi 16.12, parin viikon päästä. Eli tenttiin lukua tiedossa... Varmaan ehdin siinä sivussa bloggailla rauhassa.

Eilen nollasin tehokkaasti rötköttäen, syöden suklaata ja joulustaen. Minun piti ripustaa joulu tupaan jo marraskuun puolella (kamoon, hei, täytyyhän niitä koristeita katella jonkun aikaa ennen kuin joulu on ohi!), mutta edellinen tentti vei kaiken huomion. Yleensä yliopistossa kaksi viimeistä joulua edeltävää viikkoa ovat aivan järkyttävän kiireisiä, kaikkien syyslukukauden kurssien palautukset painavat päälle ja porukalla on todennäköisimmin isoja tenttejä ennen joulua. Toista ongraduttajalla - hommat hoituu,mutta vuorokausirytmi meinaa lipsahtaa päälaelleen, aamut venyvät ja illat myös. Hommat valmistuvat ajallaan ja oleskelu on ihanan rentoa, saa päättää itse aikatauluistaan.

Kokeilussa: Suklaatalo

Olin haltioissani, kun näin Fazerin tämän vuoden tuotekehittelyn kuningasidean: suklaatalon. No, siinäpä näppärä juttu - helppo lasten kanssa, kun ei tarvitse leikkiä kuuman sokerin kanssa. Hieman hitaampaa puuhaa suklaatalon kokoaminen oli... Nostin esimerkiksi juuri yhteenliittämäni talon seinät ilmaan ja koko komeus rysähti kasaan. Onneksi suklaa ei jähmety hetkessä, nopea saa osat vielä liitettyä yhteen. Jotkut tahot suosittelivat palojen kasaamista sulalla suklaalla, mutta itse olen niin tahmatassu, että pian sitä suklaata olisi vain kaikkialla. Kehittelin siis oman patenttimenetelmän:

 

Tarvitset:

- Kiehuvan kuumaa vettä suorakaiteen muotoisessa rasiassa.

- Kahdesta viiteen suklaalevyä ja lisäksi koristeita, marsipaania, sokerimassa, sokerikuorrutetta, karkkeja, vaahtokarkkeja, keksejä, pipareita...

- Lusikoita ja kosolti Serlaa.

 

Tee näin:

1. Liitä ensin suklaatalon seinät yhteen. Lämmitä suorakaiteen muotoisen rasian kylkeä vasten suklaalevyn kohtia, jotka haluat liittää. Paina kohdat yhteen ja anna jähmettyä hieman.

2. Jos sinulla on käytössäsi kaksi käsiparia, voit ensin lämmittää talon päätyseinän kolmelta sivulta ja kiinnittää sen alustaan, paina tämän jälkeen loput kolmelta sivulta lämmitetyt seinät nopeasti päätyseinään kiinni. Yksin alustaan kiinnittäminen ei saata onnistua, koska talo kaatuilee. Taloa on helpompi koristella, jos se ei liiku. Voit myös leipoa piparista alustan, jolle talo kiinnitetään.

3. Lämmitä hetki lusikkaa kuumassa vedessä ja pyyhkäise se kuivaksi talouspaperia vasten. Lämmitä talon seinää kohdasta, johon haluat koristeen. Jos päätyseinäsi ei ole ollut kolmionmuotoinen ja talonpäässä on "ullakkoaukko", liitä päätyihin isot karkit.

Ei siitä nyt mikään taidonnäyte tullut, mutta tulipahan kokeiltua.

Testitulokset:

Helppous: 3/10. Onnistuu aika pienten lastenkin kanssa, heti kun legot pysyvät kädessä ja liittyvät yhteen, tällainen voidaan tehdä yhdessä.

Missä tarjoilla: Sen sijaan, että leipoisi kakun kahvipöytään, miksei voisi askarrella tällaisen? Valkosuklaata, makusuklaata, lakuja, Marinnepalloja, vihreitä kuulia... Jos olet esimerkiksi joulun ajan laihdutuskuurilla tai yrität vähentää makean syömistä, talon rakentaminen on helppo tapa kontrolloida, kuinka paljon suklaata saa syödä tiettyllä aikavälillä.



Fazerin joulukylä Stockmannin ikkunassa

On a bright November morning...

Huomenta kaikille!

Tänä kalsakkana, mutta kauniina aamuna päätin lähteä sammalen keruuseen. Kuten jo viime blogissani totesin, sammal on hyvä ainesosa esimerkiksi kukka-asetelmien pohjana. Kranssiksi tai palloksi kieputetut sammaltöpsykät toimivat luonnollisena oasis-sienenä sekä märkä- että kuiva-asetelmissa. Lisää sammalaskarelusta voitte käydä kurkkimassa Tule joulu kultainen- blogista, jonka löydätte osoitteesta kultaisinjoulu.blogspot.com 

Good morning to you all!

This morning I was picking moss in our "forest-garden" as I call it. We literally have a forest 50 metres away from our back door, so it is very easy to just go outside and do some IndianaJonesing around. The link above is a pathway to my former blog where I wrote more about moss as a material. Moss is a very useable crafting material and is suitable base for both wet and dry crafts. With a steel wire one can spin moss to versatile shapes; wreaths, balls, cones... You name it.

Huomasin, että olen jo tähän aikaan hieman myöhässä liikkeellä, sillä maa oli pinnasta roudassa. Kuten jo edellisessä blogissa kirjoittelin, on näin marraskuussa hyvä käydä jostain lähimetsästä tiirailemassa itsellensä tilkku, jossa on esimerkiksi sammalta ja varpuja. Voit ennen lumien tuloa laittaa metsään merkiksi tikun, jonka päässä on suikale näkyvän väristä kangasta. Näin varmistut siitä, että myös jouluna sinulla on käytettävissä lumen alta kaivettua, tuoretta sammalta esimerkiksi joulukukkien tai asetelmien koristeeksi. Sammal kuitenkin lähtee suhteellisen helposti nyhtämällä, vaikka maa olisi kovassakin roudassa. Apuna leikkaamiseen voit käyttää vanhaa paistinlastaa, sahaa tai ihan pelkästään leipäveistä, niin saat siistejä neliöitä jäisestä laatasta. Muista pyytää maanomistajan lupa sammalen keruuseen! Sammal ei käsittääkseni ole jokamiehenoikeuksien piirissä, sillä sammalen keruu vahingoittaa jonkun verran aluskasvillisuutta. Tämän takia on viisasta "poimia" sammalta sieltä sun täältä, eikä kuoria isoja laikkuja pois.

I happen to live in an area where it is hard to find sticks, stones and moss when the snow comes. Firstly, the ground freezes so that is impossible to find moss just by choosing a spot and digging. Secondly, during the winter it is nice to have fresh "composition" material to decorate flower-arrangements etc. but there is really a lot of snow everywhere. A simple solution to this problem is to go outside in November, when the ground is already a bit frozen and test where the moss is not hard. It is unlikely that if the moss is not frozen in November, it is not frozen in January either, when there is snow to covering it up. Such places are for example tree roots, bushes and under leaf piles. How to find these places in January: cut or tear a visible fabrick and tie it to a stick. Then mark a good spot with a stick. Easy and eco friendly. BTW. Always remember to ask the land-owner's permission to collect moss!

Keräsin myös käpyjä, sillä selailin joulukirjoja ja yhdestä pompsahti esiin sekä käpypallon, että käpykranssin kuvat. Päivitän lisää myöhemmin, sillä kävyillä kestää aikaa avautua jopa lattialämmitetyssä kylpyhuoneessa. Kävythän ovat tähän aikaan sumpussa, koska ne ovat kosteita ja jäässä, mutta kun ne siirtää sisälle mahdollisimman kuivaan ja lämpimään paikkaan, ne avautuvat hiljalleen.

I was also planning to do a pine cone wreath or a cone ball, so I collected pine cones although they are closed and frozen. Just spread them over a newspaper, move them to a warm and dry place and they will slowly open, but it takes some time so I'll blog on them later.


Have a breezy day!



Munaton joulu? Baking without eggs?

Olen jo muuttanut virallisesti pois kämpästä, jonka pakkaus on vielä kesken. Joulun vietän todennäköisesti puoliksi tien päällä, puoliksi Viitasaarella ja puoliksi täällä Liperissä, jonne saamme vieraaksi ihanat kummipoikani ja heidän perheensä. Tästäpä aukesi uusi ongelma, sillä muna-allergiselle leipominen ja ruoan laittaminen on oma ongelmansa, joka vaatii hieman syventymistä.

Löysinkin Kotilieden reseptihaun kautta mahtavan hyvän munattoman ruoanlaitton nyrkkisääntökokoelman. Pakko jakaa täälläkin, sillä monet varmasti ovat yhtä H.Moilasena asian kanssa tänäkin jouluna. Jos teillä on hyviä kokemuksia tai hyviä munattomia reseptejä, olisi kiva jos kirjoittelisitte niitä kommentteihin!

So it seems that this Christmas we will have to take a closer look over how to bake or cook without eggs. My wonderfull boys (my cousin's children to whom I am a godmother) and their family are coming to stay with us this Christmas. So one of the boys is allergic to eggs. I had to do a little bit of Googlesearching but then I found these good basic rules about how to replace eggs. It was so helpful that I'm sharing it!

Kananmunan korvaaminen sidosaineena (Replacing eggs as an adhesive) ts= tablespoon!!

1 muna/ one egg =

• noin 1 dl peruna- tai porkkanasurvosta, banaani-, omena-, luumu- tai päärynäsosetta (1 dl of potato/carrot/banana/apple/plum/pear puré)
• 1½ rkl vettä + 1½ rkl ruokaöljyä + 1 tl leivinjauhetta (1½ ts of water + 1½ ts oil + 1 ts baking powder)
• 1 rkl aprikoosisosetta (1 ts of apricot puré) 
• runsas ½ dl pehmeää tofua (about a ½dl of soft tofu)
• runsas ½ dl soijamaitoa (about a ½dl of soy milk)

• Taikinoihin/ for pastries: Sekoita 1 rkl hienonnettuja pellavansiemeniä ja 3 rkl vettä ja kiehauta seos, käytä lima. (Boil 1 ts of crushed linnen seeds and 3 ts of water. add the slime to the pastry)

Kananmunan korvaaminen kuohkeuttamisessa (Replacing eggs as in a dough f.ex. in cakes) 

1 muna/ one egg =

• 2 rkl soijajauhoja (2 ts of soy flour)
• 1 tl hiivaa liotettuna runsaaseen ½ dl lämmintä vettä (1 teaspoon to ½ dl of warm water)  
• 1 rkl soijajauhoja + 1 rkl vettä (1 ts of soy flour + ½ ts of water)
• 1 rkl maissitärkkelystä tai perunajauhoja + 3 rkl vettä (1 ts ofcorn starch/potato starch + 3 ts of water)
• runsas ½ dl omenasosetta + ½ tl leivinjauhetta (½dl of apple puré + ½ teaspoons of baking powder