Näytetään tekstit, joissa on tunniste resepti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste resepti. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

17. luukku: Keski-Euroopan tunnelmaa

Tänään saatte nauttia virtuaalimatkasta Keski-Eurooppaan, Helsingin tapaan. Matka aloitetaan joulumarkkinoilta. Tuomaan markkinat Senaatintorilla on tullut katsastettua pariinkin kertaan, ja varsinkin viikonloppuna riittää porukkaa! Jos Aleksanterin patsaan valvovan silmän alla pyörivä karuselli kiinnostaa, suosittelen arkipäiviä. En ymmärrä miten lapset jaksaa jonottaa viikonlopun ruuhkassa, jono näyttää aikuisenkin silmään loppumattomalta. Tarjolla markkinoilla on monenlaisia käsitöitä, herkkuja ympäri maata, leluja, joulukoristeita ja paljon muuta. Markkinat auki 22.12. asti, joka päivä klo 11-20.

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa



Jos joulumarkkinat kiinnostaa, suosittelen myös Kaapelin joulua. Siellä saa sisätiloissa kierrellä 20.12. asti.

Mielikuvissani joulumarkkinat tuoksuvat paahdetuille kastanjoille. Niitä oli tarjolla lähikaupassa, joten päätin testata tuoko uunissa paahtaminen oikeat tuoksut esiin.


Huuhtele ja kuivaa kastanjat. Tee terävään päähän (ehe ehe) ristiviillos. Laita laakean uunivuoan pohjalle karkeaa suolaa ja päälle kastanjat ristiviillos ylöspäin. Paahda 200 asteessa kymmenisen minuuttia.

Tein itselle pienen maistelusatsin, ja ehkä sen takia tuoksu ei ollut huumaava. Sinne päin kuitenkin.



















Markkinoilta matka jatkuu ikkunaostoksille. Stockmannin ikkunat on ihania, hurjasti pieniä yksityiskohtia. Helsingin söpöin lelukauppa, Tingelin, on söpö jo pelkän näyteikkunan perusteella!

Star Wars -maniaa Stockmannin legoikkunassa


Iittalan lahjaideoita

Jo aiemmin blogissa vilahtanut Fazerin suklaakylä

Suklainen joulukuusi


Tingeling

Tingeling: Myyrä ja söpöt puulelut

Ulkona kierrellyn päivän jälkeen on mukava kääriytyä viltin sisään, keittää pannullinen hyvää teetä ja jatkaa mielenkiintoisen kirjan lukemista. Näin siis, ellei nurkissa satu pyörimään (kirjaimellisesti) liikkumista harjoitteleva vauva, jonka edesottamuksia saa vahtia silmä kovana (ei onneksi kirjaimellisesti).

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

13. luukku: Lucia tuo valon ja sahramin

Tänään on juhlittu Lucian päivää ja kolmatta adventtia. Käytiin aamupäivällä läheisellä Stansvikin kartanolla pyörähtämässä joulumyyjäisissä ja ihailemassa tyyntä merta. Siellä oli pihalla koiravaljakkokin, veikkaan että parin vuoden päästä se on hitti! Kamera unohtui taskuun, joten saatte nauttia sanoista kuvien sijaan. Iltapäivällä laulettiin kauneimpia joululauluja ja päästiin jopa ihailemaan lumisadetta.

Ruotsissa Lucia on iso juttu, ja Lucian päivänä syödään sahramilla maustettuja lussepullia. Sahramia tarttui mukaan kaupasta, mutta pullan sijaan tuleekin rapsakoita korppuja!



Taikina saa sahramista herkullisen värin!
Valkosuklaiset sahramikorput

100g voita
0,5g sahramia
2 munaa
1,5dl sokeria
5dl vehnäjauhoja
1,5tl leivinjauhetta
n. 1,5dl mantelia
n. 100g valkosuklaata

Sulata kattilassa voi sahramin kanssa ja kaada toiseen kulhoon. Sekoita joukkoon munat, ei tarvitse vatkata kummoisesti. Rouhi
mantelit ja valkosuklaa karkeaksi. Sekoita kuivat aineet ja rouhitut mantelit ja suklaa keskenään. Lisää ne voin ja munien joukkoon ja muodosta taikinasta kolme pötköä pellille. Paista 175 asteessa uunin keskitasolla 25min. Ota pelti uunista, laske lämpö 125:een ja leikkaa pötköstä vinottain n. 1cm leveitä paloja. Paista vielä 10min, sammuta uuni ja anna korppujen kuivua uunissa jälkilämmöllä, mieluiten yön yli.









Kolmas jouluolut, Prykmestarin Jouluolut toimi mainiosti saunaoluena. Pils-tyyppinen savuolut, joka on jännä aluksi, mainio lopuksi!

perjantai 11. joulukuuta 2015

11. luukku: Pari jouluolutta ja laiskan leipurin nekku

Viime vuonna jäi sattuneesta syystä jouluoluet maistelematta, joten tänä vuonna piti korjata vahinko. Mahdottomiin maistajaisiin ei imettäessäkään voi ryhtyä, joten vietin tovin oluthyllyn edessä miettien hyviä vaihtoehtoja. Samaan aikaan vaunussa opittiin muuten päristyksen jalo taito, poju taisi olla sitä mieltä että nyt pärisee. Päristyksen saattelemana päädyin kolmeen kotimaiseen: kuopiolaiseen Alahovin panimon Talviolueen, Muflonin Huurupukkiin ja Prykmestarin Jouluolueen.



Lopulta maisteltiin kaksi pientä pulloa. Talviolut oli tumma mutta raikas, Huurupukki kuohui valtavasti ja oli tummempi maultaan. Omaan suuhun Talviolut sopi hyvin, Huurupukin makua kuvaa ehkä parhaiten sanapari savu ja terva. Kumpikaan ei noussut makuna vallitsevaksi, vaan maku oli jotain siltä väliltä.

Taaempana ensin kaadettu lasillinen, kun kuohuminen ei ollut vielä tiedossa. Mutta ei mennyt pöydälle, jotain hyötyä tarjoulukesistä!





Oluen jälkeen teki mieli jotain makeaa, joten päätin keittää joulukarkkeja. Karkkiseos pitäisi kaataa pieniin metallimuotteihin, mutta koska niitä ei sattunut olemaan, tein niin kuin kotona. Nyt on yksi vuoallinen karkkia, jota voi käydä lusikalla nappasemassa sopivan satsin kulloiseenkin makeannälkään.



Laiskan leipurin joulunekku

2dl kuohukermaa
2dl siirappia
2dl sokeria
Pari rkl voita (ei haittaa vaikka unohtuu)
0,5-1 dl mantelirouhetta

Keitä kermaa, siirappia ja sokeria paksupohjaisessa kattilassa kunnes seos on 125-130 asteista tai selvittää pisaratestin. Eli pisara seosta kylmään veteen, jos siitä muodostuu pallo niin valmista on! Aikaa menee n. 15-45 minuuttia riippuen liedestä, kattilasta ja keittäjästä. Lisää valmiiseen seokseen mantelirouhe ja voi. Annostele vuokiin/vuokaan, anna jäähtyä ja nauti! Säilyy viileässä periaatteessa parikin viikkoa, ellei herkkusuut pistele poskiin jo hyvissä ajoin aiemmin.


keskiviikko 9. joulukuuta 2015

9. luukku: Vaihtelua joulupöytään ja joululahjojen organisointia

Alkavatko perinneherkut kyllästyttää, vaikka toisaalta juuri ne maut kuuluvat jouluun? Eikö kinkku kiinnosta? Punajuuri on herkkua, mutta sillit tekee rosollista ällöä? Eihän pipareita jaksa määrättömästi napostella? Ei hätää, tutut maut voi tuunata helposti, eikä koko joulupöytää tarvitse laittaa uuteen uskoon. Nautimme itsenäisyyspäivänä joulun herkkuja, hieman päivitettynä.

****
Tuunattu joulumenu

Punajuurikeitto
Pulled pork -hampurilaiset
Puolukkajuustokakku

Helppo punajuurikeitto syntyy keittämällä 750g punajuuria kypsäksi. Lisää keitinveteen suola, pippuri, esim timjami ja muut mausteet. Soseuta, lisää purkillinen ruokakermaa ja kuumenna. Keittoa voi maustaa myös pussillisella aura-murua, tai käyttämällä ruokakermana auralla maustettua kermaa.

Pulled pork on myös superhelppo, vaatii vain aikaa. Paista n. kilon kassler-paistia miedolla lämmöllä 100-150 asteessa n. kuusi tuntia tai kunnes liha on ylikypsää. Lihaa voi valella esim omenamehulla, ettei se kuivu. Pura joulustressi ja revi kypsä liha kahdella haarukalla säpäleiksi. Lisää purkillinen bbq-kastiketta ja lämmitä.

Puolukkajuustokakun pohja syntyy kärjistä palaneista piparkakuista. Käytin
halkaisijaltaan 15cm irtopohjavuokaa, sopiva pohja syntyi yhdistämällä 75g voisulaa ja 300g piparimurua. Ohuemman pohjan ystävä voi käyttää saman määrän isompaankin vuokaan. Täytteeksi vaahdotin 2dl vispikermaa, johon lisäsin purkin rahkaa, vaniljaa ja sokeria maun mukaan. Tähän määrään neljä liivatelehteä ja puoli pussia (n. 3dl) puolukoita. Käytin puolukat jäisinä, koska pakastin kakun. Näin tehdessä kannatta liivatelehdet sekoittaa ensin joukkoon ja lisätä vasta sitten puolukat. Jäiset marjat jäähdyttävät koko seoksen nopeasti ja hyytyminen tapahtuu pikavauhtia. Jos haluat kakusta makeamman, sulata puolikas levy valkosuklaata ja lisää se täytteen joukkoon.

***

Vegaanin joulupuuro ja marinoidut luumut

Tein Pirkan ohjeella puuron kookosmaitoon ja lopputulos on yllättävän raikas! Mutta jotta tämä puuro maistuu, ei kookos saa olla inhokkien listalla, sen maku on vieno mutta tunnistettava.

Mittaa 2dl vettä ja 2dl puuroriisiä paksupohjaiseen kattilaan. Keitä, kunnes vesi on lähes kokonaan imeytynyt riisiin. Lisää tölkillinen (400ml) kookosmaitoa ja 4dl vettä. Keitä miedolla lämmöllä n. 50 min välillä sekoittaen. Lisää lopuksi 0,5-1tl suolaa.



Puuron kylkiäisiksi tein marinoituja luumuja keittämällä pussillisen luumuja (200g) 2dl:ssa glögiä. Aloita lisäämällä glögin joukkoon yksi kanelitanko ja appelsiinin kuorta puolikkaasta appelsiinista. Meidän hedelmäkorissa ei tänään ollut appelsiinia, niin korvasin sen 1tl:lla pomeranssinkuorta. Kiehauta maustettu glögi ja pilko sillä aikaa luumut neljään osaan. Keitä 10 min ja anna jäähtyä.


***


Aloitin pari vuotta sitten parhaan jouluperinteen. Joulukorttien saajat on jo pitkään olleet listalla, mutta nyt ovat myös joululahjat. Olen merkannut ylös saajan kohtaan joka vuosi sen vuoden lahjan. Paras keksintö vähään aikaan! Eipä tule hankittua samaa lahjaa monena vuotena peräkkäin. Tämän vuoden lahjaostokset ovat hyvällä mallilla, ja vielä on parit markkinat joista toivottavasti löytyy jotain kivaa. Tänä vuonna yllätin itsenikin ja lisäsin järjestelmällisyyttä laatimalla lahjabudjetin. Nyt kulut pysyvät kurissa, ja lahjaideoita on helpompi keksiä kun on miettinyt joka lahjalle summittaisen hintahaarukan.

Myrsky toi meren entistä lähemmäs, onneksi oli kumpparit jalassa! Valkea joulu tällä hetkellä vain haaveissa.

torstai 3. joulukuuta 2015

3. luukku: Tahmaisen taatelin tapaus

 
 
Lumesta ei ole tietoakaan, mutta joulu täytyy rakentaa nyt muuten. Tänään ruvetaankin haaveilun sijaan joulutouhuihin myös täällä Helsingissä! Käsittelyyn otetaan yksi jouluklassikko: taatelikakku. Päätin testata pari eri reseptiä tästä klassikosta. Jos haluat selvittää otsikon tapauksen, niin ostapa pussi kuivattuja taateleita ja rupea hienontamaan.

Ensimmäisenä kokeiluun pääsi jauhoton ja sokeriton versio. Muokkasin alkuperäistä ohjetta hieman, mutta lopputulos ei ollut omaan makuun sopiva.  Kananmunista syntyi kakkuun ihanan kuohkea rakenne, mutta minusta kakku maistui pelkälle kananmunalle. Kakku ja maku tiivistyi hieman yön aikana, mutta jäin silti kaipaamaan vähän tuhdimpaa makua. Ehkä sitä olisi voinut saada käyttämällä enemmän taateleita ja muutaman banaanin. Liian terveellistä minun makuun, kyllä jouluna pitää saada kunnolla kaloreita! Tässä kuitenkin ohje, jos kiinnostaa kokeilla. Sinänsä resepti olisi kätevä, kun kävisi laktoosi-intolerantille ja keliaakikollekin.

TAATELIKAKKU ILMAN JAUHOJA JA SOKERIA



250 g  pehmeitä, tuoreita taateleita (tai kuivattuja, pehmeitä)
1/2 dl kermaa
75g mantelijauhetta
1,5 tl leivinjauhetta
1,5 tl kanelia
1 tl kardemummaa
1/2 tl muskottipähkinää
1/4 tl pomeranssinkuorta
50 g tummaa suklaata
1/4 tl inkiväärijauhetta
3 kpl kananmuna

VUOKAAN
2 rkl rypsiöljyä
3 rkl mantelijauhetta
Poista kivet tuoretaateleista tai, jos käytät kuivattuja taateleita, keitä niitä hetki kermatilkassa. Käytä taateleista 200 grammaa soseeseen ja säästä loput sattumiksi.

Paloittele suklaa ja taatelisattumat. Sekoita kulhossa kaikki kuivat aineet yhteen, myös suklaa ja taatelisattumat. Vatkaa kananmunat puhtaassa kulhossa sähkövatkaimella kuohkeiksi (noin 3 minuuttia). Lisää kananmunat taateliseokseen ja sekoita varovasti tasaiseksi niin, ettei kuohkeus katoa. Lisää kuivat aineet ja sekoita.

Voitele öljyllä pienehkö kuivakakkuvuoka (vetoisuus n. 1 litra) ja halutessasi jauhota mantelijauholla. Kaada taikina vuokaan. Paista kakkua 175 asteessa alatasolla 30-40 minuuttia tai kunnes hammastikkuun ei tartu taikinaa. Peitä kakku foliolla ja laske alatasolle, jos pohja saa liikaa väriä.
Kumoa valmis kakku lautaselle. Siivilöi päälle halutessasi tomusokeria tai kookosjauhoja lumihunnuksi.

*****

Toinen kokelas yhdistää kaksi klassikkoa: taatelikakun ja piimäkakun. Ohje on samaisesta Hyvää joulua -kirjasta, kuin ensimmäisestä luukusta paljastunut joulukaakao.






TAATELIPIIMÄKAKKU

12-16 palaa

200 g voita
6 dl vehnäjauhoja
2 dl fariini- tai muscovadosokeria
2 tl ruokasoodaa
1 tl neilikkaa
1 tl kanelia
1 tl inkivääriä
1 tl kardemummaa
100 g kuivattuja taateleita hienonnettuna
2 dl vaaleaa siirappia

VUOKAAN
nokare voita
korppujauhoja

Sulata voi ja jäähdytä se. Sekoita kuivat aineet ja hienonnetut taatelit keskenään. Lisää piimä ja siirappi ja valuta lopuksi joukkoon sula voi. Sekoita ainekset nopeasti sekaisin niin, ettei taikinaan synny sitkoa. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan (vetoisuus n. 2 litraa) ja paista 175-asteisen uunin alimmalla tasolla noin tunnin ajan. Jos kakun pinta tummuu liikaa, peitä vuoka foliolla. Jäähdytä kakku kokonaan ennen kuin kumoat sen vuoasta. Koristele halutessasi tomusokerilla. Taatelipiimäkakku säilyy pitkään ja sen voi myös pakastaa. Se on myös mainio ruokajoululahja!



*****








 


Laitoin kakkuun taateleita tuplamäärän, koko pussillisen (200g). Kakku kohoaa hyvin, joten kannattaa olla sopivan iso vuoka, ettei käy köpelösti. Paistahan koko tunti, kakku jää helposti raa'aksi. Ja kakkukupua EI TOSIAAN kannata nostaa ennen kuin kakku on kokonaan jäähtynyt, muuten käy niinkuin tälle ahmatille ja tuloksena on lättähattu. Onneksi haitta on vain kosmeettinen. Kakku on siis herkullisen kostea, kuivakakusta ei tietoakaan. Maku täydellinen.










Uunista on levinnyt taloon ihana joulun tuoksu, tästä on hyvä virittäytyä itsenäisyyspäivään ja piparien leivontatalkoisiin!





maanantai 30. marraskuuta 2015

Joulun taikaa



Avasit juuri ensimmäisen luukun Sannan ja Annin joulukalenterista! Ensimmäinen luukku suositellaan luettavaksi (nautittavaksi) glögimuki tai joulukaakao (kurkkaa ohje postauksen lopusta) kädessä ja jouluradion raikuessa. Näin arkisena tiistaiaamuna johdattelen sinut pysähtymään ja muistelemaan lapsuuden jouluja. Sulje silmät ja mieti hetki, millainen on sinun joulusi.

Minulle se on muistoja, tuoksuja, makuja ja musiikkia. Perinteitä. Kiireiseen ja kaoottiseen elämään joulu tuo rentoa rytmikkyyttä. Joulukuun eloa tahdittavat adventtisunnuntait, jouluaskareet ja pitkän aherruksen jälkeinen ansaittu lepohetki. Jouluaamu, kun ei tarvitse vaihtaa pyjamaa pois, saa lorvia ja syödä niin paljon kuin huvittaa. Lorviminen ei kuitenkaan tuntuisi miltään ilman sitä edeltäneitä valmisteluita. Siivousta, leipomista, lahjojen ideointia ja antamista, Hoosianna-hymnin ja Kauneimpien joululaulujen laulamista ja lopulta jouluhartautta. Joulun odotus on suuri osa joulun tunnelmaa. Osa joulun taikaa.

Olen tänä syksynä pohtinut joulua ja perinteitä tavallista enemmän. Juhlimme ensi kertaa joulua lapsiperheenä, puolivuotiaan pojan kanssa. Olen miettinyt paljon lapsuuden jouluja ja perinteitä, joita perheellämme on ollut ja mitä niistä haluan jakaa eteenpäin omalle lapselle. Mikä tekee joulusta joulun? Miten yksi juhla-aika voikin valaista mieltä koko pimeän syksyn? Keskiössä on tietysti joulun sanoma, pienen Jeesus-lapsen syntymä. Ilosanoma, jonka ympärille on muodostunut lahjojen antamisen ja saamisen juhla.

Oma joulunodotukseni alkoi tänä vuonna todenteolla ensimmäisenä adventtisunnuntaina, kun pääsin kirkkoon laulamaan Hoosianna-hymniä. Täysi kirkkosali tuntui raikuvan ihmisten ilosta ja hartaasta paluusta muistojen jouluihin. Samanaikaista iloa, riemua ja toisaalta hartautta ja hiljaisuutta. Sitä joulu pohjimmiltaan minulle on: odotusta riemulliseen hiljaisuuteen. Neljän adventtisunnuntain verran odotusta ja sitä seuraavaa rauhoittumista ja perheen kanssa yhdessäoloa.


Kun suljen silmäni ja ajattelen joulua, alkaa ympärillä tuoksua hyasintin ja paistettujen pipareiden ja joulutorttujen tuoksu, etäältä alkaa kuulua joululauluja ja mielen täyttää rauha. Mieleen tulee yksi kauneimmista (ja puhki soitetuimmista) joululauluista, Kassu Halosen ja Vexi Salmen Sydämeeni joulun teen. Jos pysähtyy ja kuuntelee sanoja tarkasti, laulu koskettaa yhä.


On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen

Ja sanaton on sydämeni kieli.

Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen

Ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli.

Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen

Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.


Olen yksin tähtitaivaan alla. Heittäydyn hankeen selälleen ihailemaan kuutamoa ja tähtien tuiketta. Ympärillä vain hiljaisuus ja kynttilämeressä kylpevä hautausmaa. Kaipaus rauhaan.


On jouluyö ja lumihuntuun pukeutunut maa,

Kuin yhtä puhdas itse olla voisin.

Se ajatukset joulun tuntuun virittymään saa

Kuin harras sävel sisälläni soisi.

Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen

Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.


Lumi narskuu selän alla. Kuuntelen. Ympärillä edelleen vain hiljaisuus. Teen lumienkelin.


On jouluyö, sen syvä rauha leijuu sisimpään

Kuin oisin osa suurta kaikkeutta.

Vain kynttilät ja kultanauhat loistaa hämärään,

Vaan mieleni on täynnä kirkkautta.

Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen

Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.


Olen aivan yksin, ja sydämen valtaa suunnaton rauha. Täällä ei ole mitään ja täällä on kaikki. Nousen ja nautin vielä hetken hautausmaalta kajastavasta kynttilöiden loisteesta.

*********

Ajatus hiljaisesta hämärästä ja mielen täyttävästä joulun rauhasta antaa virtaa. Bébé pitää varmasti huolen, ettei aamuhämärä jää tänä vuonna kokematta, mutta hiljaisuus saattaa jäädä vain toiveeksi ;)

Joulu ei olisi joulu ilman tuttuja perinteitä. Näitä joulunodotuksen tuoksuja ja makuja jaamme tässä blogissa. Jokainen päivä avautuu uusi luukku paljastaen mm. reseptejä, jouluaskarteluita ja muita jouluihimme kuuluvia asioita. Luukuista paljastuu pieni pala joulun taikaa. Nautitaan joulusta ja sen odotuksesta!

JOULUKAAKAO
2 annosta eli kaverille kans


0,5 litraa maitoa
3 rkl tummaa kaakaojauhetta
2 rkl sokeria
2 rkl hasselpähkinä-suklaalevitettä
1 dl kuohukermaa
kanelisokeria
piparkakkumuruja

Kuumenna maito ja vispilöi joukkoon kaakaojauhe, sokeri ja suklaalevite niin, että ainekset sekoittuvat keskenään. Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta se kanelisokerilla. Kaada kuuma kaakao mukeihin, lusikoi päälle kermavaahtoa ja viimeistele pinta piparimuruilla sekä kanelisokerilla.

Ohje: Välimäki, Teresa & Lindholm, Johanna & Riihelä, Laura 2014: Hyvää joulua. WSOY.


Loppuhuomautus: osan maidosta voi vallan hyvin korvata vedellä, on aika tuhtia tavaraa. Lisättyä sokeria ei minusta tarvita, suklaalevitteessä sitä on riittämiin. Jätin myös kermavaahdon ja hörtylät pois, ja hyvin maistui! Suosittelen nautittavaksi mantelikourallisen kanssa.

maanantai 11. marraskuuta 2013

Going figs - Villinä viikunoihin

Ajattelin kakkuepisodini jälkeen toipua isäinpäivästä intoilemalla uudesta herkkuruoastani, nimittäin viikunoista. Viikunathan ovat aika harvinaista herkkua täälläpäin Pohjolaa. Heräsin viikunoiden herkullisuuteen, kun maistoin niitä noin vuosi takaperin ensimmäistä kertaa kuivattuna. Tämän jälkeen huomasin, että niitä saa myös tuoreena hyvinvaruistetuista ruokakaupoista, kuten Citymarketeista. Olin innoissani siitä, että sain taas kokeilla jotain uutta ruokamakua, ja vieläpä noin makeaa. Pahoittelen, että tässä päivityksessä ei ole itseottamiani kuvia, kamera hävisi jonnekin mystisesti. Täytynee etsiskellä perjantaita varten jostain toinen lainaan. Meillä on täällä Kaislakadulla muuttohommat käynnissä. Joulustamme tullee siis hieman erilainen kuin odotettua - en pysty laittelemaan mitään koristeita, koska kämpän täytyy olla tyhjänä 31.12.

It was about a year ago that I tasted figs for the first time. You know, figs, like any other tropical fruits, are not that widely spread here, because they are always imported (=expensive) and tend to store only a short period. Actually, I dare to say that an average Finn has never tasted a fresh fig, but most likely to have sometimes tried dried ones. So, this one day I bought a couple of fresh figs from the nearby supermarket, just to give them a go. I'm sorry for not having any photos taken by me. We're moving (in December) from Joensuu to Viitasaari with my husband and the camera has been mystically eaten by some hideout that still remains a secret. Where does this stuff keep coming from, box by box?!

https://lh3.googleusercontent.com/-p8DQ1e12hN8/UJOijEZfrFI/AAAAAAAACww/lighLZsaEQY/s400/blogger-image--1871089144.jpg
Kuva
Viikunan syöminen tuntuu oudolta. Hedelmä muistuttaa hieman karviaista kuoreltaan, mutta muuten kuori on kuivaa ja sitkeää, hyvin kuitupitoista. Sisältö ei yllättäen olekaan kirpeää, vaan geelimäistä tahnaa, jonka seassa on outoja, madonnäköisiä suikeroita. Niiden päässä on minikokoisia, hampaissa rapsahtelevia siemeniä. Okei, selitys kuulostaa ällöttävältä, mutta viikuna on oikeasti sisältä aika rajunnäköinen hedelmä. 

Eating a fig for the first time felt very strange. The fruit's skin resembled like --- a very tough gooseberry, but to my surprise the inside wasn't that sticky that I had deduced it to be after tasting a dried fig. On the contrary, fig's insides looked gross, to be honest; like tiny maggots in a pink gel. Sorry to disgust, but that's how a fig looks like to my eye. I fell in love with the crispy seeds. Figs rock!

Viikuna syödään kuorineen, mutta kuoret voi myös poistaa. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että kuorien poisto on hieman hifistelyä, sillä viikunan kuori on hyvin pehmeää, vaikka se lähteekin suhteellisten helposti irti leikkaamalla. Viikunat säilyvät parhaiten viileässä. Varoituksena sanana, jos olet allergikko, kannattaa suhtautua viikunaan lämmöllä, mutta varoen, sillä joillekin viikuna aiheuttaa allergisia reaktioita, kuten kiwi-hedelmäkin. Eivätkä kuoren lisäaineet varmaan yhtään helpota, eihän niitä kaikkia saa pesemälläkään pois.

Viikuna sisältää paljon sokeria, eikä siinä ole myöskään yhtä paljon vettä kuin luumussa, jolloin hedelmä on makeampi kuin keskivertoluumu. Viikunassa on myös enemmän kuituja, ja kuten luumulla, viikunoiden liiallisella popsimisella on laksatiivisia vaikutuksia.

Viikuna ja joulu - Figs and Christmas

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLD7etLSkSV4SyjenItOaoH6B-saG5fb3buX89Lq_LYlblNJFeUsyOiT1AsPfgbAOxCc9cx0MUbqk64iZNXGkh_dOOjeFzWZDKO8h91-VffxkIvzgR1tSGMrh7wMpwmfo33D-v7Tyq4oS5/s1600/viikunahillo.jpg
Kuva
Maistettualtuani viikunoita aloin selailemaan reseptejä. Yllättäen, viikunaa käytetään Googlehaun tuloksien mukaan lähinnä salaatissa, juustojen kanssa, viinin seurana, hillokkeena ja erilaisissa paistoksissa, kuten pizzassa tai makeissa leivonnaisissa. Ajattelin kokeilla ohjeista yleisintä, eli viikunahilloa.

Viikunahillo - Fig jam

200 g kuivattuja viikunoita/dried figs
3 dl Karpalomehua/cranberry juice
2 rkl/ts sitruunamehua/lemon juice
3 rkl/ts Dansukkerin hillo-marmeladisokeria/ jam-marmelade sugar that contains pectin
Paloittele viikunat pieniksi. Tee paloista niin pieniä kuin haluat syödä, kuoret eivät hajoa tai kutistu keitettäessä. Keitä seosta karpalo- ja sitruunamehun kanssa kannen alla n. 15 minuuttia. Lisää sokeri, keitä vielä 5-7 min. Kaada puhtaaseen tölkkiin, kansi kiinni kun hillo on kuumaa ja jäähdytä vasta sitten. Säilytä kylmässä.

Cut figs into very small pieces if you want your jam to be more marmalade thatn jam. If you want the jam to be very rustic, slice to bigger pieces. Boil the pieces with cranberry and lemon juice for about 15 mins. Add sugar, boil for another 5-7 mins. Pour into a clean jar, close the lid while the jam is hot and store in a fridge. You can change the recipe so that you replace the lemon juice with an ingredient that is acidic, zesty or just has some punch - like cognac, liquer, orange juice, vanilla extract... You name it. Also, you can use some other juices that cranberry juice.

Mielestäni tästä reseptistä tuli vähän tylsä lopputulos. Hillo oli ihan hyvää ja se maistui hieman taatelihillolta, johon on sekoitettu tuoretta viikunan hedelmälihaa. Mielestäni siitä kuitenkin puuttui tällaisenään vähän potkua. Voisin kuvitella syöväni tämänkaltaista, tylsää hilloa esimerkiksi juustojen lisukkeena, koska maut tasapainottavat toisiaan. Saatoin laittaa hilloon ehkä hieman liikaa sitruunaa, se maistui läpi.

Aion kokeilla tätä hilloa joulutorttuihin luumuhillon sijasta. Viikunahillolla ja Cointreaulla maustettu Mascarpone-kermavaahtoseos on helppo, mutta kepeä joulupöydän jälkiruoka, joka auttaa myös ruoansulatusta. Tämähän on sellaisenaan myös hyvä lahjaidea, aineet maksavat yhteensä noin 7 euroa, mutta niistä ainoastaan viikunapussi käytetään kokonaan, joten kolminkertainen satsi maksaa jotain 4 euroa enemmän.

Mietin myös, kuinka saisin tästä hillosta hieman mielenkiintoisempaa, jolloin se sopisi pelkästään nautittavaksikin. Päässäni käväisi ensimmäisenä, että tähän sopisi hirmu hyvin sitruunamehun tilalle esimerkiksi vaniljanmakuinen Koskenkorva ja mausteeksi vaniljatanko ja sen siemenet. Alkoholihan kiehuu pois hillosta. Samoin konjakki saattaisi tuoda lisäpiristettä hilloon. Tällöin saattaisin vaihtaa tuon karpalomehun esimerkiksi veteen. Mausteista hillosta saisi esimerkiksi jauhetulla neilikalla ja kanelilla, en tiedä kuinka pomeranssinkuori tai inkivääri reagoisi viikunan kanssa. Veikkaisin, että tässä hillossa raastettu appelsiininkuori saattaisi toimia hyvin. 

I was thinking about using this jam combined with filo-pastry or inside a puff-pastry with a slice of fresh fig and honey to create a pre-Christmas treat, great with spicy tea or wine and cheese.

Ei tässä auta muu kuin ruveta kokeilemaan eri makuyhdistelmiä viikunahilloon. Päivittelen uudestaan, mikäli löydän jonkun oikein kokeilunarvoisen kombinaation. Ensi  perjantaina perjantaina blogivuorossa on nimittäin Pirullinen chilihillo. Käykäähän kurkkaamassa!

Next Friday I'm making chili-jam from organic red chilis. Be inspired and join!

Love,

Sanna